Tällä otsikolla luin hiljattain kampaajalla istuessani erittäin mielenkiintoisen haastatelun Janina Fry:sta Kauneus ja Terveys lehdestä, 9/2016. Hän kertoo haastattelussa, että mitä enemmän hän ehtii treenata, sitä paremmin hän voi ja sitä rennommin hän myös voi suhtautua syömiseen. Hän ei noudata mitään erityisruokavaliota tai rajoita syömisiään, suosii luomua ja valmistaa ruoat alusta saakka itse. Herkutkin maistuvat silloin tällöin, elämässä pitää olla sopivasti nautintoja, kunhan ne eivät kaada laivaa. Juttu oli mielestäni ihana ja kuvasti tasapainoista elämää, jossa ruoka ja liikunta (lepoa unohtamatta) oli hyvässä tasapainossa!

Jäin sitten jälkeenpäin oikein kunnolla miettimään tuota haastattelua ja ajatuksien innoittamana halusin jakaa kanssanne myös omia ajatuksiani mitä tulee naisen ulkonäkökriiseihin, jatkuvaan painon tarkkailuun sekä ylipäänsä syömiseen.

 

SALAATTI

 

Syksy on monella ”uuden elämän aloituksen” aikaa, kun palataan kesälomilta ja kesän aikana on ehkä tullut herkuteltua normaalia enemmän. Toinen ajankohta on uudenvuoden jälkeen, kun on tehty lupauksia terveellisemmän elämän aloituksesta. Näihin aikoihin vuodesta kuntokeskukset täyttyvät innokkaista asiakkaista ja myös nettivalmennuksille on kysyntää.

Miksi kultaisen keskitien valitseminen läpi vuoden on niin vaikeaa?

sea-1404086

 

Voin hyvin tunnistaa itseni tuosta Janina Fryn haastattelusta, mitä tulee ulkonäköpaineisiin. Silloin kun liikunta kuuluu olennaisena osana viikottaiseen ohjelmaani, olen tyytyväisempi myös peilikuvaani sekä olooni. Iho voi hyvin, olo on kevyt ja olen iloinen. Olen parempi äiti ja puoliso. Joskus elämässä tulee väistämättä jaksoja, jolloin liikuntaan tulee taukoja. Tällöin voin kaikinpuolin huonosti; olen ärtyinen ja teen huonoja ruokavalintoja, olo on tukkoinen.

 

berries-1327252

 

Myönnän, että joskus liikuntahimoni on karannut käsistä ja se on hallinnut liikaa niin minun kuin läheisteni elämää. Onneksi nykyisin olen löytänyt hyvän tasapainon, enkä tunne huonoa omaatuntoa lepopäivinä. Itse asiassa, löysin kännykkää tyhjentäessäni kuvia viime keväältä. Olin ottanut nämä kuvat ennen viiden viikon mittaista ”kuntokuuria”, johon kuului aamulenkkejä tyhjällä vatsalla sekä aika monet salikerrat viikossa. Nyt, kun oma vatsa kasvaa ja tunnen itseni jo pieneksi valaaksi, jäin ihmettelemää kuvia. Olen ollut silloin todella hyvässä kunnossa! Vatsalihakset hieman jopa erottuivat ja kaikinpuolin kroppa oli hyvässä lihastasapainossa. Mutta en ollut silloin tyytyväinen itseeni. Nyt en voi kuin ihmetellä itseäni. Joskus pitää mennä kauas nähdäkseen lähelle.

Hyvinvointi on saanut ihan uuden merkityksen uuden PersonalTraining koulutukseni myötä. Ymmärrän nykyisin paljon paremmin mistä kaikesta hyvinvointi koostuu ja olen opetellut olemaan itselleni armollisempi. Ihan kuin Janinakin haastattelussa! Meidän kaikkien tulisi löytää hyvä balanssi liikunnan, levon ja ravitsemuksen tiellä, henkistä tasapainoa unohtamatta. Se ei ole vaikeaa, se vaatii vain pieniä , joskus toki suurempiakin, muutoksia arjessa. Kaikkea ei kuitenkaan kannata muuttaa kerralla, vaan askel askeleelta. Sen voi aloittaa vaikka lisäämällä päivittäistä arkiaktiivisuutta; ei työpäivän jälkeen lysähdäkään sohvalle, vaan tekee tavoitteeksi olla jalkeilla iltaan asti. Siinä tulee huomaamatta puuhasteltua vaikka mitä ja olo on parempi! Liikkuva ihminen valitsee myös tutkitusti terveellisempiä valintoja lautaselleen. Pikkuhiljaa voi sitten lähteä lisäämään liikuntaa vaikka pienen kävelylenkin verran. Tai mitä jos leikkaisit nurmikon jo tänään, ei vasta viikonloppuna?

 

Maaret_valmis-31